Perhesuhteet osana entisajan valtapolitiikkaa

Agency and State Building in the 16th and 17th centuries -konferenssi


Agency and State Building in the 16th and 17th centuries –konferenssi järjestettiin Jyväskylässä 13-15.11.2013. Perheen jäljillä –hankkeen näkökulmasta yksi kiinnostavimmista puheenvuoroista kuultiin Jyväskylän yliopiston tutkijoilta, Ulla Koskiselta ja Marko Hakaselta, joiden tutkimushankkeessa käsitellään Ruotsin valtaneuvoksia vuosina 1520-1680. Valtaneuvosten tehtävänähän oli toimia eräänlaisena kuninkaan hallitusapuna, mutta käytännössä vallan jakaminen neuvoston ja kuninkaan kanssa oli varsin hankalaa. Valtaneuvosten perhesuhteet ja niiden merkitys valtaannousussa nousi yhdeksi kiinnostavaksi kysymykseksi.

Tutkimushankkeen puitteissa tutkijat ovat koonneet laajan tietokannan, joka käsittelee noin 260 valtaneuvosta. Tietokantaan on kerätty henkilöiden nimi, syntymäaika, kuolinaika, nimityspäivä valtaneuvokseksi, ikä nimitettäessä, valtaneuvostoon kuuluneet perheenjäsenet, puolisot ja heidän isänsä, tieto aateloinnista sekä lähteet. Lisäksi tietokannasta ilmenee minä vuosina henkilö oli valtaneuvoksena, miten toimikausi päättyi ja vuosien 1621–1658 osalta tiedot siitä, kuinka moneen valtaneuvoksen kokoukseen hän osallistui vuosittain. Lähteinä tutkijat ovat käyttäneet hallinnollisia ja aatelissukuja koskevia matrikkeleita sekä biografioita.

Ulla Koskisen mukaan tietokannan pohjalta on tarkoitus tehdä kaksi artikkelia, joista toinen keskittyisi valtaneuvosten perhesuhteisiin ja verkostoihin. Tekeillä on myös yhteenveto eri sukujen osallistumisesta valtaneuvoston toimintaan ja tehtävän periytymisestä sekä mies- että naislinjassa. Ilahduttavaa on se että tietokanta tullaan julkaisemaan internetissä, joten myös tulevaisuuden perhetutkijat hyötyvät kootuista tiedoista.

Terhi Katajamäki