Historiantutkimuksen tärkeäksi tehtäväksi
nostetaan usein nykypäivässä esiintyvien ilmiöiden selittäminen. Ala onkin
erinomainen työkalu kenelle tahansa, joka haluaa ymmärtää ympäröivää maailmaa.
Historiallisia tapahtumia, tietoja ja muutoksia käytetäänkin nykypäivän
ongelmakohtien kontekstointiin sekä mahdollisten ratkaisujen esittämiseen.
Tulkinnassa tärkeä rooli on kuitenkin sillä, että lähtökohtana havaittu ongelma
pitää paikkansa, sillä muuten myös siihen tarjotut selitykset vaikuttavat
eriskummallisilta.
Perheen jäljillä -hankkeen piirissä Ilana Aalto on tutkinut sitä, miten
historialla selitetään väitettä kiireen lisääntymisestä perhearjessa.
Hoitokiireitä selittäessä yhdistyvät Aallon mukaan niin pitkän kuin lyhyen
aikajakson selitykset. Toisaalta korostetaan maalaisyhteiskunnan sukuyhteisöjen
hajonneen niin, etteivät isovanhemmat voi tarjota yhtä helposti apuaan
lastenhoitoon, toisaalta selitykseksi tarjotaan naisten siirtymistä
kotiäideistä työpaikoille sekä työelämän muuttumista aiempaa sitouttavammaksi.
Lisäksi Aalto tarkastelee selityksiä, jonka mukaan vanhempien huono läsnäolo on
ollut vakiotekijä suomalaisessa kasvatuksessa sukupolvesta toiseen – ja
mahdollisesti jopa antiikin Kreikkaan ulottuva ongelma.
Nykypäivän huolet
eivät ole kuitenkaan aina yhteiskunnallisen tutkimustiedon valossa
perusteltuja: Aalto viittaa Anneli
Miettisen ja Anna Rotkirchin
Väestöliitolle tekemään tutkimukseen Yhteistä
aikaa etsimässä, jonka mukaan perheiden vapaa-aika on 2000-luvulla itse
asiassa lisääntynyt, kiireen kokemus vähentynyt ja vanhemmat ovat hyvinkin
valmiita tinkimään omasta vapaa-ajastaan lastensa hyväksi. Koska
yhteiskunnallinen tutkimustieto ei tue esitettyjä käsityksiä, niitä tukevat
historialliset selitysmallit tuntuvat yhdentekeviltä.
Historiasta puhuminen ei tässä yhteydessä
näyttäydy selitysmallin etsimiseltä nykypäivän ongelmille vaan perustelulta
nykyisyyttä koskevan ihannekuvan esittämiselle. Kiireisestä perhearjesta
puhuttaessa historiaan liittyvät puheenvuorot ovat yksittäisiä näkökohtia.
Aallon mukaan ”kiireen historiaa kuvaavia puheenvuoroja yhdistää - -
historiakuvien ylimalkaisuus ja sumeus”.
Historiallisten esimerkkien valikoivan käytön
ei kuitenkaan tulisi lannistaa historioitsijoita käyttämästä tutkimustietoaan
nykypäivän kontekstointiin. Aallon mukaan ”perhehistorian tutkimuksen tehtävänä
on historiakuviin vetoavissa debateissa nimenomaan muistuttaa menneisyyden
moninaisuudesta ja suhteellistaa nykyajan huolia”. Monipuolisesti perheiden
historiaan liittyvät Perheen jäljillä -projektin tutkimusartikkelit tarjoavat
omalta osaltaan katsauksen siihen osaamiseen, joita historiantutkijoilla on
tarjota perheiden arkeen liittyvään keskusteluun.
